sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Robin Cook: Soluhautomo

 

Robin Cook: Soluhautomo, 2004. Äänikirjana Celiassa, sen pituus on 18 tuntia.

Senaattori Ashley Butler on pesunkestävä etelävaltiolainen konservatiivi, vaikka edustaakin demokraattista puoluetta. Vastustajien mielestä hän on tympeä kansankiihottaja, joka kerää pisteitä tunteisiin vetoavilla aiheilla. Sellainen on ihmisalkioiden käyttö biotieteessä. 
Kun Butler nimitetään klooniterapiaa ja kantasoluteknologiaa käsittelevän alakomitean puheenjohtajaksi, hän saa vastaansa miehen, jota koko pidetään lääketieteen ihmelapsena. Tohtori Daniel Lowell on myös piinkova liikemies, jota mammonan lisäksi kiinnostaa maine ihmiskunnan pelastajana. 
Sitten Butler saa tietää sairastavansa nopeasti etenevää Parkinsonin tautia. Kuolemanpelossaan hän tarjoutuu Lowellin koekaniiniksi. Wingateklinikalla käynnistyy salainen operaatio, johon tarvitaan sekä munasoluja että palanen Torinon käärinliinaa. 
Soluhautomo on itsenäinen jatko-osa romaanille Shokki.

Tapaukseen liittyy monenlaisia käänteitä. Butler haluaa pysyä salassa ja lisäksi hän haluaa, että hänen parantamiseen käytetyt geenit otetaan Torinon käärilinasta. Hänellä on on avustajanaan kunnianhimoinen Caroline. Daniella on myös apunaan tohtori ja naisytävä Stephanie. Aivan yksin he eivät pääse tiedettä tekemään, kun vastustajina ovat ensin katolinen kirkko ja sitten joku outo taho, joka jotenkin liittyy Stephanien veljeen, jolta on lainattu rahaa biotekniikan yrityksen käynnistysvaiheisiin.

Vautia ja vaarallisia tilanteita riittää. Milloin uhkana on Italiassa pitkä vankeus tai jopa hengen menetys kauniilla Bahaman saarella. Ympäri maapalloa siis taas mennään ja pääosissa on Cookimaiseen tapaan lääkärit. Lisäksi kirjassa puidaan ajankohtaisia lääketieteellisiä kysymyksiä ja etiikkaa. Hyvä kirja siis kaikenkaikkiaan. Mitä sairauksia voidaankaan parantaa ja millä hinnalla?

Suosittelen kirjaa kaikille jännityksen ja lääketieteen ystäville. Annan tälle kirjalle 5- tähteä.

torstai 27. toukokuuta 2021

Elina Backman: Kun jäljet katoavat

 

Elina Backman: Kun jäljet katoavat, 5/2021. Äänikirjan lukija on suosikkini Sanna Majuri ja sen pituus on noin 14,5 tuntia. Tämä on toinen osa Backmanin dekkarisarjasta, jossa ovat päähenkilöinä Jan Leino ja Saana Havas. Ensimmäinen osa, Kun kuningas kuolee, ilmestyi viime keväänä.  Tämä uusi kirja on itsenäinen osa sarjassa ja sen voi lukea aivan hyvin, vaikka ei olisi ensimmäistä lukenutkaan.


Kolme nuorta miestä tekee dokumenttia mystisestä erakosta Helsingin Lammassaaressa. Ensin katoaa heistä yksi, sitten toinen. Kun ensiksi kadonnut löytyy kuolleena läheiseltä luonnonsuojelualueelta, poliisikin aktivoituu.
Burnoutista toipunut Saana Havas kuulee uuden kollegansa pikkuveljen kadonneen ja päättää perustaa true crime -podcastin auttaakseen etsinnöissä. Samaan aikaan rikoskomisario Jan Leino tiimeineen tutkii katoamista ja mahdollista murhaa. 
Metsästääkö joku nuoria miehiä, joiden katoamisia on totuttu pitämään onnettomuuksina?

Tässä kirjassa kuvataan mahtavasti paikkoja Helsingin synnyinsijoilla Vanhankaupunginlahdella. Siellä on niin Lammassaari kuin Kuusiluotokin, jotka piti etsiä mapsilla. Myös luontoa kuvataan mukavasti kirjassa. Parasta antia kirjassa onkin juuri paikat ja luonto. Itse dekkarin juoni ei ole niin erikoinen, mutta aivan seurattava ja jännittävä. Ihan kelpoa ajanvietettä tämäkin on.

Suosittelen tätä kirjaa kotimaisen jännityksen ystäville. Annan tälle kirjalle 4- tähteä.

Keskenjääneitä ja rikosnovelleja

 

Foley: Kutsuvieraat 5/2021. Tämä oli minusta liian lapsellinen ja pinnallinen. Samat fiilikset oli Foley edellisestäkin kirjasta, Jahti. Mutta jos pidit siitä, niin kannattaa tämäkin lukea.

Häät syrjäisellä saarella. Kuka vieraista kuolee? Herkullinen arvoitusdekkari Jahti-bestsellerin tekijältä! Tuulisella saarella Irlannin edustalla järjestetään seurapiirihäät, joista odotetaan vuoden kohokohtaa. Juhlapaikka täyttyy vanhoista ystävistä ja onnellisista perheistä, mutta myös salaisuuksista, kaunoista ja kateudesta. Hääkakkua on tuskin ehditty leikata, kun yksi vieraista löydetään murhattuna. Samaan aikaan myrsky saartaa saaren ja vieraat ovat ansassa. Jokaisella on salaisuutensa, jokaisella on motiivinsa. Kuka murhaa ja kenet murhataan?


En päässyt missään vaiheessa kirjan imuun ja päätin jättää tämänkin kesken...

Lämpötila laskee Yorkshiren nummeilla – ja ruumisluku nousee.
Peter Robinsonin taidokkaat, ylikomisario Banksin tutkimuksia seuraavat tv:stäkin tutut dekkarit ovat saavuttaneet suuren suosion niin Suomessa kuin maailmalla.
Kaksi nuorta miestä on kadonnut. Ylikomisario Banksin tutkimukset tasapainoilevat kahden eri tutkintalinjan välissä. Työ keskeytyy, kun liikenneonnettomuuteen joutuneesta rekasta löytyy teuraseläinten joukosta jotain sinne kuulumatonta – jo jokin aika sitten kuolleen ihmisen ruumis. Banks tukeutuu vaistoihinsa ja tuntee, kuinka häntä vedetään yhä syvemmälle rikosten verkkoon. Jokin vaarallinen odottaa pimeässä pääsyä ulos.
Yorkshiren nummien karunkaunis ympäristö luo oivallisen taustan älykkäille laatudekkareille, jotka lukee yhdeltä istumalta janoten lisää.
Peter Robinson (s. 1950) on kotoisin Englannista, mutta muutti 1970-luvulla Kanadaan ja asuu nykyään Torontossa. Hän käy usein vanhassa kotimaassaan ja sijoittaa rikosromaaninsa entiselle kotiseudulleen Pohjois-Englannin Yorkshireen. Banksin dekkareihin perustuva Ylikomisario Banks -tv-sarja on löytänyt faninsa myös Suomessa.

- - -

Kotimaisia rikosnovelleja:

Tykki, osa 2, Seppo Jokinen: Kapiainen

        osa 3, Jarkko Sipilä: Tuntematon mies

Rikospaikka Pasila, osa 12, Jarkko Sipilä: Petosmies pettää aina

                                osa 1, Antti Tuomainen: Penelope

                                osa 9, Christian Rönnbacka: Hautalehdon joulu

                                osa 2, Seppo Jokinen: Todistajanpalkkio

                                osa 4, Matti Rönkä: Noora

Nämä olivat sellaisia lyhyitä välipaloja, jotka ahmaisi piakisesti. En yleensä pidä tällaisista, koska ne lyhyydessään ovat liian pinnallisia. Pidän normaaleista jännäreistä, kun niissä on paljon enemmän kerrontaa ja taustoja.

lauantai 22. toukokuuta 2021

Lee Child: Viimeinen vieras

Lee Child: Viimeinen vieras, 2002. Äänikirja löytyy tällä hetkellä vain Celiasta ja sen lukee suosikkini Timo Mäkynen. Äänikirjan pituus on 18 tuntia. Tämä on neljäs osa Jack Racherista kertovassa sarjassa.

Kaksi USA:n armeijassa palvellutta naista on surmattu omituisin rituaalimenoin, eikä tekijä ole jättänyt minkäänlaisia jälkiä itsestään. Uhreilla on ainakin yksi yhteinen piirre: molemmat ovat tunteneet Jack Reacherin, entisen sotilaspoliiisimajurin.

Jack Racher on viettänyt kevään ja kesän uudessa talossaan Garrisonissa New Yorkin pohjoispuolella. Hän on taistellut tavallisten talojen oneglmien parissa ja laittanut pihaa. Samalla hän on toipunut ampumahaavastaan sekä seurustellut Jodien kanssa. Ihan tavanomaista elämää siis, mutta Racher tuntee itsensä levottomaksi.

Eräänä päivänä Racher istuu tavalliseen tapaan newyorkilaisessa uudessa kahvilassa, kun hän näkee suojelurahoja keräävän parin kiristävän kahvilan omistajaa. Niinpä hän päättää puuttua asiaan. Kaikeksi harmiksi kaksi FBI-agenttia näkee tapahtumat ja pian Racher on pulassa. Lopulta tämän on pakko auttaa FBI:tä etsimään armeijassa kaltoin kohdeltuja naisia. Matkustaessa ympäri Usaa, Racheria alkoo kiehtomaan matkustaminen ja vapaus entistä enemmän...

Tuttuun tapaan Racher pistää loppujen lopuksi asiat järjestykseen mielessään ja takaa-ajo on valmis. Matka kulkee ympäri ameriikkaa aivan loppuun saakka. Mutta saako paha palkkansa? Nämä on kyllä tosi hyviä kirjoja ja viihdyn näiden parissa. Ei voi muuta kuin innolla odottaa aina seuraavaa!

Suosittelen tätä kirjaa kaikille jännityksen ystäville. Annan tälle kirjalle 5- tähteä.

keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Seppo Jokinen: Koskinen ja kreikkalainen kolmio

 

Seppo Jokinen: Koskinen ja kreikkalainen kolmio, 2000, äänikirjan pituus on reilut 9 tuntia ja sen lukee Ville Tiihonen. Tämä on viides osa Jokisen kirjoittamassa Komisario Koskisesta kertovassa sarjassa. Olen lukenut sarjan monta viimeisintä osaa, mutta alkupää on lukematta ja nyt olen edennyt tähän saakka.

Vihdoinkin - viidennessä seikkailussaan - komisario Koskinen on päässyt toteuttamaan hartaan ja pitkäaikaisen haaveensa: hän on purjehduslomalla Kreikan saaristossa ystävänsä ja vanhan virkaveljensä Juusosen kanssa. Lomamatka onkin totisesti tarpeen, sillä Koskisen avioliitto on seilannut vakaata kurssia karille.

Mutta vaikka tasaiset purjetuulet ja lämmin merivesi hellivätkin rikostutkijoita, ruumiit eivät jätä heitä lomallakaan rauhaan. Kreikan saaristossakin sellainen kelluu heidän venettään vastaan, ja paikallinen poliisi keksii oitis patenttisyylliset ruumiin löytäjistä. Kaksikon asemaa ei paranna ollenkaan se, että ruumis on eläessään ollut Suomen kansalainen.

Seppo Jokinen (s. 1949) on yksi Suomen suosituimmista dekkarikirjailijoista. Jokinen tunnetaan erityisesti tamperelaisesta komisario Sakari Koskisesta kertovista rikosromaaneistaan.

Tämä ei ole niin tyypillinen Koskinen-dekkari. Miehet kun ovat vieraalla maalla ja eivät voi toimia virkamerkin suojissa. Heidän tutkimuksia ei katsota hyvällä ja he ovat välillä myös epäilyksen alla. Myös käytetyt matkarahat tuovat haasteensa, kun matka tuntuu jatkuvan loputtomalta näyttävän ajan.

Mukava seurata tätäkin kirjaa ja kuvitella mieleen kauniita kreikkalaisia maisemia. Tapahtumat sijoittuvat Rhodoksen saarelle ja sen alueen paikat tulevat kirjan myötä tutuiksi. Kiva, kun kirjojen maisema on välillä muutakin, kuin Tampereen kadut!

Suosittelen tätä kirjaa kaikille dekkarien ystäville. Annan tälle kirjalle 4- tähteä.

lauantai 15. toukokuuta 2021

A. M. Ollikainen: Kontti

A. M. Ollikainen: Kontti, 5/2021. Äänikirjan pituus on vajaat 10 tuntia ja sen lukee Maria Jyrkäs. Tästä alkaa uusi sarja, joka kertoo komisario Paula Pihlajasta. A. M. Ollikainen -nimimerkin takana on pariskunta Aki ja Milla Ollikainen. Milla on kirjoittanut aikaisemminkin rikoskirjallisuutta ja olen lukenut esikoisteoksen, Veripailakat. Sen tapahtumat sijoittuvat Ylläksen laskettelukeskukseen.

Aki Ollikainen on julkaissut kolme romaania ja voittanut Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2012. Milla Ollikainen on julkaissut kolme rikosromaania ja voittanut Like Kustannuksen ja Suomen dekkariseuran Rikos kannattaa -kirjoituskilpailun 2012. Aviopari asuu kahden lapsensa kanssa Lohjalla.

Helsinkiläisen mahtisuvun mailta löytyy kontti, jonka sisällä on hukutettu ruumis. Kun komisario Paula Pihlaja alkaa tutkia tapausta, jäljet johtavat kohti sukuyrityksen vuosien takaisia liiketoimia Afrikassa.

Samaan aikaan Paulan oma elämä järkkyy: Hän on nuoruudessaan antanut vauvansa adoptoitavaksi, ja nyt parikymppinen poika saa tuomion taposta. Paulaa piinaa syyllisyys pojan kohtalosta.

Kahden ansioituneen kirjailijan yhteinen trilleri valittiin Rikos 2019 -kirjoituskilpailun voittajaksi yli 400 käsikirjoituksen joukosta.

Päätin tarttua tähän kirjaan, koska sitä on kehuttu kovasti. Lähinnä mielikuvaksi kuitenkin jäi keskinkertainen kotimainen teos. Paula Pihlajan henkilökuva jää ohueksi ja taustoista ja pojasta olisi voinut kertoa enemmänkin. Myös muista poliiseista olisi voinut kertoa enemmän. Ehkä näihin tulee lisää, kunhan sarja etenee.

Tarina kietoutuu hyväntekeväisyyttä tekevän yhtiön taustoihin ja historiaan. Oman huomionsa saa perheen adoptoima poika, jonka juuret ovat myös Afrikassa. Aivan sinne saakka ei poliisien tarvitse kuitenkaan matkustaa. Kirjassa selitetään myös mielenkiintoinen yksityiskohta, kuinka namibialaisilla kuulemma käytetään etunimenä paljon suomalaisia nimiä.

Ihan perus dekkari kyseessä ja kyllähän tämän aivan mielellään loppuun saakka kuuntelin. Tarkoitus on kyllä lukea myös sarjan seuraava osa, kunhan sellainen ilmestyy!

Suosittelen kirjaa kotimaisten dekkarien ystäville. Annan tälle kirjalle kolme tähteä.

torstai 13. toukokuuta 2021

Arttu Tuominen: Vaiettu

 


Arttu Tuominen: Vaiettu, 5/2021. Äänikirjan pituus on 11,5 tuntia ja sen lukee Ville Tiihonen. Hänen äänensä sopii hyvin tähän tiukkasävyiseen kirjaan.

Jos valhetta elää riittävän pitkään, muuttuuko se todeksi?

Verivelan ja Hyvityksen kirjoittajan vahva uutuus. Arttu Tuominen tuo lain molemmille puolille vahvan äänen, inhimillisen ja tunnistettavan.

97-vuotiaan ex-pankinjohtaja Albert Kangasharjun kimppuun hyökätään ja hänet yritetään hirttää. Uhri pelastuu täpärästi, mutta käy ilmi, että rikos on osa laajempaa kokonaisuutta.

Porin poliisin etsivät Jari Paloviita, Linda Toivonen ja Henrik Oksman kohtaavat poikkeuksellisen julmien rikosten sarjan. Puolustuskyvyttömiin vanhuksiin kohdistuvat väkivallanteot tuntuvat käsittämättömiltä.

Tutkinta mutkistuu, kun poliisi pääsee jyvälle uhrien vaietusta menneisyydestä, joka johtaa Waffen-SS:ään.

Porin poliisi on pian tekemisissä kansainvälisen rikollisuuden kanssa, ja tutkintaan kytkeytyy yksi suomalaisen sotatarinan tabuista.

Johtolanka-palkitun Arttu Tuomisen Vaiettu kertoo suomalaisista SS-vapaaehtoisista ja valinnoista, joiden seurauksia on kannettava koko loppuikä.

Porissa asuva Arttu Tuominen (s. 1981) työskentelee ympäristöinsinöörinä ja kirjoittaa iltaisin tummasävyisiä, kovaotteisia rikosromaaneja. Tuominen luo lain molemmille puolille vahvan äänen, inhimillisen ja tunnistettavan.

Tuttuun tapaansa Tuominen on kirjoittanut väkevän kirjan. Kirjassa vuorotellaan runsaasti myös juonenkäännettä, jossa seurataan nuorten miesten matkaa sodassa. Tämä osa kirjaa on todella rankkaa ja rajua ja mietin jo monesti, että haluanko niitä edes kuunnella. Yleensä olen karttanut sota-aiheita ja sitä tässä kyllä tuli roppakaupalla.

Toinen tarinan kulku kertoon poliisien tutkimuksista ja takaa-ajosta, joissa yritetään löytää vanhusten päällekarkaajaa. Myös poliisit saavat oman osansa hyökkäyksestä, joka ei valvontakameroita kaihda. Kuka ihmeessä vaanii vanhuksia?

Tämä kirja on kyllä vahva ja syvällinen kirja, mutta liian raju minun makuuni. Jos Tuomisen edellinen kirja, Hyvitys, oli väkevä, niin tässä mennään vielä syvemmälle. Kirjaa lukiessa myös huomaa, että Tuominen on tehnyt hyvin pohjatyöt tätä kirjaa kirjoittaessaan.

Tälle kirjalle annan kolme tähteä.

keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Jarkko Sipilä: Pelontekijät


Jarkko Sipilä: Pelontekijät, 5/2021. Tämä kirja on 21. osa komisario Takamäestä kertovassa dekkarisarjassa. Äänikirjan pituus on vajaa 9 tuntia ja sen lukee Veikko Honkanen. Olen lukenut koko Takamäki-sarjan läpi kertaalleen ja tarkoitus olisi lukea se myös toistamiseen. Tämä on tosi hyvä sarja, kuten myös Seppo Jokisen komisario Koskisesta kertova sarja. Sen uusin, Siipirikkoiset, ilmestyi kuukausi sitten. 

Kerrostaloasunnon oven läpi ammutaan kaksi laukausta. Ampuja onnistuu pakenemaan, eikä asukaskaan halua puhua poliisille. Juttu päätyy rikoskomisario Kari Takamäen ryhmälle ja on jo hautautua vakavampien tapausten alle. Tilanne kuitenkin muuttuu äkisti.

Realististen poliisiromaanien mestarin Jarkko Sipilän uutuusdekkarissa liikutaan suomalaisen rikoksen kivikovassa ytimessä. Arkisesta teosta uhkaa kasvaa yhteiskunnan rakenteita ravisuttava koston kierre. Uhka ja pelko ovat alamaailman jing ja jang. Niihin liittyvä vaikenemisen kulttuuri vetää sivullisetkin raakojen tekojen osapuoliksi.

Pelontekijöissä komisario Takamäen väkivaltatutkijat joutuvat jälleen kerran silmätysten rikollisuuden alati kovenevia ilmiöiden kanssa.


Tämäkin kirja kertoo poliisityön arjesta ja tapahtumat vaikuttavat realistisilta. Kirjassa on mukana myös komisarion poika, Joonas Takamäki, joka toimii myös Helsingin poliisissa. Lisäksi oman roolinsa saa tuttuun tapaan ataripoliisi Suhonen, jonka yhteys Salmelaan joutuu koetukselle.


Jarkko Sipilä (s. 1964) aloitti rikostoimittajana Helsingin Sanomissa ja toimii nykyisin MTV:n rikostoimituksen esi­miehenä. Hänen romaanejaan on käännetty useille kielille.

"Sipilä pureutuu taparikollisten elämään ja elämänkatsomuksiin. Siihen, kuinka rikollisuus siirtyy isältä pojalle, kuinka vanhempien linnareissut ja avioerot koettelevat ja vahingoittavat uutta sukupolvea. Miten helppoa on sortua huumeisiin ja kuinka vähän resursseja poliisilla ja sosiaalityöntekijöillä on puuttua ajoissa nuorten hätään. Sipilän teksti on karhean toimivaa jännitystä tulvillaan." - Mesta.net

Näitä kirjoja on kyllä mukava lukea ja aina innolla odotan seuraavaa. Päähenkilöiden uusiä käänteitä on mukava seurata ja vaikka yksityiselämistä ei paljoa puhuta, tulevat hahmot tutuiksi kirjojen myötä.

Suosittelen tätä kirjaa kaikille jännityksen ystäville. Annan tälle kirjalle 4 tähteä.

lauantai 8. toukokuuta 2021

Lee Child: Tulilanka

 


Lee Child: Tulilanka, 2001. Tämä on kolmas osa alkuperäisessä Jack Racher -sarjassa. Tästä kirjasta alkoi suomennos vuonna 2001 ja sen jälkeen kirjoja on ilmestynyt Suomessa vähintään yhden kirjan vuosivauhtia. Nykyään sarjaa kirjoittaa Lee Child yhdessä nuoremman veljensä Andrewin kanssa.


Jack Reacher on USA:n armeijan palveluksesta jättäytynyt sotilaspoliisimajuri. Hän ei osaa asettua aloilleen siviilielämässä, vaan viihtyy hanttihommissa Floridassa - kun eräs yksityisetsivä saapuu etsiskelemään häntä.

Reacher ei todellakaan halua tulla löydetyksi. Siksi hän harhauttaa etsivää, mutta kun tämä löytyy myöhemmin julmasti tapettuna, asiat muuttuvat. Kuka on miehen toimeksiantaja, rouva Jacob? Ja kuka on Hook Hobie, sadistinen koronkiskuri ja kiristäjä, joka ei toimi New Yorkin slummikaduilla, vaan suuren rahan piireissä Wall Streetillä? Ja mitä oikein tapahtui lentäjäsankarille, joka katosi kolme vuosikymmentä sitten Vietnamin viidakoissa?

Racher löydetään ja hän lähtee New Yorkiin etsimään toimeksiantajaa. Yllättäen tämä paljastuu entisen esimiehensä tyttäreksi. Kauniiksi sellaiseksi. Esimies Garber on juuri kuollut ja Racher yllättäen saapuu tämän hautajaisiinsa. Joku kuitenkin jahtaa edelleen Racheria ja Jodiea ympärin New Yorkin osavaltiota. Racher ei voi jättää sellaista huomioimatta, varsinkin kun tärkeä nainen on myös kohteena.

Samaan aikaan erän vanhan yrityksen johtaja on pulassa. Yrityksestä puuttuu rahaa juuri ennen pörssiin listautumista. Epätoivoissaan hän lainaa rahaa Hook Hobielta ja joutuu siten entistä suurempaan pulaan. Miehen vaimo yrittää auttaa miestään ja pian hänkin on mukana kilpajuoksussa.

Kun Racher tutkiin Garberilta perimäänsä juttua, hän piipahtaa pikaisesti St Luisissa ja jopa Havajilla saakka. Tapahtumat juontavat juurensa aina Vietnamin viidakkoihin saakka ja Racherin loogisella ajattelulla palaset alkavat loksahdella paikoilleen. Joskin ei mitenkään helpolla tavalla ja pariskunnat ovat hengenvaarassa.

Tämä kirja on olennainen osa Jack Racherista kertovassa sarjassa ja tätä on mukava lukea aina vain uudestaan. Myös USA:n maantieteellinen kuvaus on näissä kirjoissa mukavaa seurattavaa ja jälleen kerran piti katsoa paikkoja kartasta. Vaikea uskoa, että kirjailija on englantilainen!

Suosittelen tätä kirjaa jännityksen ystäville. Annan tälle kirjalle täyden 5 tähteä.

torstai 6. toukokuuta 2021

Christina Sweeney-Bairo: Viimeiset miehet

 


Christina Sweeney-Bairo: Viimeiset miehet, 4/2021. Äänikirjan pituus on noin 13.5 tuntia ja sen lukee Krista Putkonen-Örn. Tämä kirja on kirjoitettu 2018-2019, eli ennen kuin tietoa oli koronaviruksesta. Se tieto kerrotaan kirjan alussa ja se nostaa kirjan arvoa entisestään. Tämän tapahtumat sjoittuvat muutaman vuoden päähän tulevaisuuteen.

Otteessaan pitävä kirjallinen trilleri taudista, joka muuttaa kaiken.

Skotlannissa alkaa levitä tappava virus, joka tarttuu vain miehiin. Viruksen löytänyt naislääkäri leimataan vainoharhaiseksi, kunnes häntä vähätelleet miehet sairastuvat itse. Pandemia leviää kulovalkean lailla ympäri maapallon ja kylvää tuhoa, vaikka naiset yrittävät yhä epätoivoisemmin suojella läheisiään. Kilpajuoksu aikaa vastaan kiihtyy huimiin kierroksiin, kun vain rokotteen kehittäminen voi pelastaa ihmiskunnan tulevaisuuden.

Vain miehet kantavat virusta. Vain naiset voivat pelastaa meidät kaikki.

Christina Sweeney-Baird on työskennellyt freelance-toimittajana mm. The Independentille ja The Huffington Postille. Viimeiset miehet on hänen esikoisromaaninsa.

Tässä kirjassa seurataan useita henkilöitä eri puolilla maailmaa, kun heidän ympärillään miehet kuolevat hyvin lyhyen sairastamisen jälkeen. Ensimmäinen tapaus tapahtuu Skotlannista ja tauti leviää nopeasti koko maailmaan. Myös naiset kantavat tautia ja levittävät sitä tietämättää. Hyvin pieni osa miehistä on immuuneja, mutta se tappaa ikään katsomatta. Raskaana olevat naiset pelkäävät, koska vastasyntyneet kuolevat heti pian syntymänsä jälkeen. Poikia yritetään säilyttää eristämällä heitä ja eräs juonenkulku liittyy mieheen, joka on eristyksissä merellä laivassa ja ruoka käy vähiin. Miten käy yhteiskunnan, kun lähes puolet väestöstä katoaa. Häviää palomiehiä, poliiseja, lääkäreitä, yritysjohtajia. Tulee puutteita tuotteista ja ammattilaisista.

Tämä kirja kyllä piti tosi hyvin otteessaan ja pidin kovasti sen ideasta. Täydellisyyttä himmentää vain se, kun loppupuolella oli liikaa feminismihömpötyksiä. Toinen asia, mikä häiritsi oli se, kun kaikissa eri juonenkuluissa oli minä-keroja ja en äänikirjassa pysynyt kärryillä, että kuka milloinkin kertoi. Aion kyllä lukea tämän vielä myöhemmin uudestaan ja sitten ehkä noihin puutteisiin voi kiinnittää enemmän huomiota. Periaatteessa tässä aiheessa olisi voinut olla vielä paljon enemmänkin tapahtumaa, mutta jokin raja täytyy vetää, miten pitkän kirjan aiheesta voi kirjoittaa. Tämän mitta 350-sivuisena kirjana oli aivan sopiva.

Suosittelen tätä kirjaan kaikille jännityksen ystäville. Annan tälle kirjalle 4,5 tähteä.

tiistai 4. toukokuuta 2021

Huhtikuun luetut

 


Huhtikuussa kuuntelin yhteensä 13 kirjaa. Eli hieman yli viimevuotisen keskiarvon, mikä oli 12. Kaikki lukemani kirjat olivat äänikirjoja ja siihen sisältyi niin uusia kuin vanhojakin kirjoja. Lisäksi kuukauteen mahtui jokunen kesken jäänyt kirja (Mm. Harperin Kadonnut mies ja Hancocin Ruumiskukka)

Huhtikuun paras kirja oli Lincoln Childin ja Douglas Prestonin uutuus, Sininen labyrintti. Se kuuluu Pendergast-sarjaan, mikä on aivan mahtava!

Toinen maino kirja oli Lee Childin Linnoitus. Olen huhtikuussa aloittanut lukemaan taas Jack Racher-sarjaa ja luen sen tapahtumajärjestyksessä. Seuraava osa, Tulilanka, on pian vuorossa. Linnoitukselle annoin 5- tähteä. 

Lisäksi huhtikuussa luin monta muutakin tosi hyvää kirjaa seuraavasti:

    - Seppo Jokinen: Siipirikkoiset 4

    - Keigo Higashino: Myrkyllinen liitto 4

    - Emelie Scheppin: Yhdeksän elämää 4,5

    - Lee Child: Kovassa koulussa 4,5; Tappotahti 4,5; sekä Epäilty 4,5

    - Robin Cookin: Shokki 4,5

Eli erittäin antoisa kuukausi oli kyseessä. Olen viimeaikoina kyllästynyt huonoihin kirjoihin ja melko helposti jätän kesken, jos ei usean tunnin jälkeen ilmene mitään vetoa. Yritin esimerkiksi kuunnella Jane Harperin kirjaa pitkään, josko siinä olisi jotakin jännitystä, mutta ei. Onkin ollut helpottavaa palata vanhojen tuttujen sarjojen pariin ja nauttia niistä! Toukokuussa on tarjolla luettavaa taas entiseen malliin, eli hyväksi todettuja sarjoja ja uusimpia uutuuksia. Näihin molempiin kategorioihin kuuluu mm. Jarkko Sipilän uutuus, joka on juuri ilmestynyt äänikirjana.


Emelie Schepp: Yhdeksän elämää


Emelie Schepp: Yhdeksän elämää, 4/2021. Tämä on kuudes osa Jana Berzeliuksesta kertovassa sarjassa. Äänikirjan pituus on reilut 12 tuntia ja sen lukee suosikkini Jukka Pitkänen.

Syyttäjä Jana Berzelius joutuu valitsemaan kummalla puolen lakia hän aikoo olla…

Varhain eräänä huhtikuun aamuna YouTubeen leviää video nuoresta miehestä: häntä pahoinpidellään ja hänen vartaloonsa on kiinnitetty räjähdyspanos. Poliisit eivät kuitenkaan ennätä paikalle ennen kuin pommi räjähtää. Kyseessä on jo neljäs rikollisverkosto Komadojen jäsen, joka on murhattu lyhyen ajan kuluessa. Mutta onko tekijä sama?

Etsivä Mia Bolander saa uudelta tutkijalta, Patrik Wikingiltä apua tapausten ratkaisemiseen, mutta ongelmana on, ettei kukaan halua puhua heidän kanssaan. Kukaan ei ole kuullut mitään. Kukaan ei ole nähnyt mitään. Kun Jana Berzelius otetaan mukaan tutkimukseen, Jana tajuaa, että tapaus liittyy suoraan häneen. Syyttäjänä hänen tehtävänsä on aina ollut selvittää totuus. Nyt hän saa odottamatonta apua totuuden kätkemiseksi.

Yhdeksän elämää on erittäin ajankohtainen romaani väkivallasta ja jengirikoksista sekä voimista, jotka voivat ottaa vallan, kun jokin on niin tärkeää, että sitä täytyy suojella hinnalla millä hyvänsä.

Suosittu kirjailija, Emelie Schepp on valittu Ruotsissa Vuoden Dekkaristiksi jo kolmena vuonna peräkkäin. Jaakko kulta, sarjan viides osa, valittiin Vuoden dekkariksi ja Vuoden parhaaksi äänikirjaksi jännityskirjojen kategoriassa 2020. Scheppin romaanit ovat olleet myyntimenestyksiä useissa maissa ja niitä on myyty yhteensä yli puolitoista miljoonaa kappaletta. Yhdeksän elämää on kuudes osa Jana Berzelius -sarjaa. Scheppin kirjoista on myös tekeillä tv-sovitus. Emelie Schepp asuu perheineen Motalassa. 

Tämä sarja jakaa mielipiteitä ja itse pidän tästä kovasti. Edelliset kaksi osaa olivat täyden viiden tähden kirjoja, mutta tämä ei yltänyt aivan niin ylös. Itse pidän siitä, kun päähenkilöinä on kaksi vahvaa naista, mutta heilläkin on omat haavoittuvaisuutensa. Tässä kirjassa Miasta löytyy yllättävää sitoutuneisuutta ja Janakin päästää Perin lähemmäs. Näitä henkilöitä on mukava seurata ja taas innolla odotan seuraavaa osaa. 
Janalla on vaikea lapsuus ja syitä olla päästämättä ketään lähelle. Myös isällä on roolinsa tässaä kirjassa. Mukana on myös Danilo Pena, jolla on yhteinen menneisyys Janan kanssa. Periaatteessa nämä kirjat ovat kaukana todellisuudesta, mutta niinhän viihteen kuuluukin minusta olla. Tämäkin kirja oli jännittävä ja koukuttava ja tämän parissa oli mukava viihtyä.

Suosittelen tätä kirjaa kaikille jännityksen ystäville. Annan tälle kirjalle 4,5 tähteä.