maanantai 12. huhtikuuta 2021

Seppo Jokinen: Siipirikkoiset

 


Seppo Jokinen: Siipirikkoiset, 12.4.2021. Äänikirjan lukijana toimii suosikkini Jukka Pitkänen ja sen pituus on reilut 10 tuntia. Tämä on Jokisen 26. rikosromaani Sakari Koskisesta ja kumppaneista. Todella hieno sarja! Iso kiitos Docendolle arvostelukappaleesta. Edellinen osa, Pisara veressä, ilmestyi vuosi sitten.  Tämän sarjan ilmestyminen keväisin on varma kevään merkki!

Nuoren parin epätoivo uhkaa johtaa peruttamattomiin tekoihin. Seppo Jokisen 26. jännitysromaani Siipirikkoiset panee komisario Sakari Koskisen juoksemaan aikaa vastaan.

Pääsiäisaamun rauha särkyy laukaukseen. Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan lintujärven rannassa makaavan, selkään ammutun miehen taskusta löytyy rypistynyt paperilappu. Siihen on kirjoitettu komisario Koskisen nimi ja osoite.

Herää kysymys, oliko mies tulossa tapaamaan Koskista, varsinkin kun surmapaikka sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä tämän talosta. Mitä niin arkaluontoista tietoa miehellä oli, että sen vuoksi piti tappaa?

Samaan aikaan kaksi siipeensä saanutta nuorta ihmistä kipuilee omilla tahoillaan. Sattuma ajaa heidät yhteen, ja kohta rakkauden ja vihan käynnistämä energia voimistuu sellaisiin mittoihin, ettei sille näy onnellista loppua.

Seppo Jokinen (s. 1949) on yksi Suomen suosituimmista dekkarikirjailijoista. Tamperelaisen komisarion seikkailuista on saatu nauttia joka vuosi vuodesta 1996 alkaen.

Nämä Jokisen kirjat ovat kyllä taattua laatua. Olen lukenut sarjaa sen kahdentoista osan verran sekä alusta muutaman. Tarkoitus on lukea koko sarja alusta lähtien. Tunnelma ja teema on hyvin samanlainen niin alkupään kirjoissa kuin tässä uudessa. Tässäkin komisaario Koskinen joutuu ihmissuhteissaan solmuun. Ja toki töissä tapahtuu yhtsä sun toista. Oman osansa saa myös Koskisen kilpikonnapariskunta.

Tätäkin kirjaa on mukava seurata ja rikostutkintaa seurataan sopivassa määrin. Kirja on siten monipuolinen. Siinä on peristeistä dekkaria, eli rikoksen selvittelyä, mutta myös ihmisten ympärillä olveia asioita.  Kirjassa ei paasatata tai saarnata mitään yhteiskunnan teemoja, vaikka niitä saatetaankin sivuta, Sopivasti siis kaikkea mahtuu mukaan. Myös muiden poliisien ja perheenjäsenten arkea on mukavaa seurata.

Suosittelen kirjaa kaiklle jännityksen ja dekkarien ystäville. Annan tälle kirjalle neljä+ tähteä.


4 kommenttia:

  1. Noin puolet nyt lukenut. Muuten hyvää tasalaatuista jokista, mutta noi korona hommelit olis voinu jättää pois. Maskit sun muut. Ei kirjaan tarvi tollasia humpuukeja vaikka olis kuinka päivän trendi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, hyvä sarja. Minä taasen ajattelin, että korona olisi voinut näkyä enemmänkin...

      Poista
  2. Tykkään enemmän Jukka Pitkäsestä lukijana kuin Ola Tuomisesta. Kiva tietää jo etukäteen, että lukija on Pitkänen. Tätä kirjaa odotan!

    VastaaPoista

Jätähän rohkeasti kommenttisi, ideasi tai muu viestisi.
Yritän vastata kaikkiin kommentteihin.