keskiviikko 21. lokakuuta 2020

Outi Pakkanen: Naistenkutsut

 



Pakkasen Naistenkutsut on taasen uutuus kirja tälle syksylle. Äänikirjan pituus on vajaat 8 tuntia ja sen lukee Erja Manto. Jo 1970-luvulta lähtien dekkareita julkaissut Pakkanen on kirjoittanut kymmeniä lämminhekisiä jännityskirjoja. Tässä kirjassa ei Anna Lainetta nähdä, mutta naispoliisi Ström seikkailee kuitenkin.

"Ainoa asia, jota jään kuolinvuoteellani harmittelemaan, on se etten ehtinyt kaataa kaikkia maailman naisia." Nämä ovat julkkiskonsultti-influensseri Max Luotolan viimeiset sanat perjantai-illan prime time -keskusteluohjelmassa. Television ääressä, kukin tahoillaan, ohjelmaa seuraa neljä hyvin erilaista naista - Jutta, Lotta, Netta ja Ditte. Heillä on muutakin yhteistä kuin nimen tuplakirjain. Kaikilla on tai on ollut jonkinlainen suhde Maxiin. Ja jokaisella on hyvä syy päästää tuo sataprosenttinen narsisti päiviltään. Dekkarikuningattaren herkullinen kuvaus naistenmiehestä, joka päihtyy omasta erinomaisuudestaan.

Kirjassa seurataan niin Maxin vaimoa kuin exää ja entistä rakastajatarta. Monella on sanansa sanottavana tästä naistenmiehestä ja kun tämä lopulta kuolee, niin kuka voikaan olla syyllinen? Vai joku mustasukkainen aviomies? Maxin uusi vaimo alkaa odottaa vauvaa ja onni ei olekaan sitä, mitä vaimo on kuvitellut. Myös aiemmista kirjoista tuttu Manna Mela on juuri haastatellut Maxia ja tällä on myös sanansa sanottavana.

Nämä Pakkasen kirjat on mukavaa ja lämminhenkistä luettavaa. Niissä ei ole raakuutta ja aina ei edes kuole ketään. Jännitystä kuitenkin riittää sopivasti. Tuttuun tapaan päähenkilöitä seuraataan ensin pitkään, ennen kuin joku kuolee. Tämä on minusta erilainen tapa lähestyä dekkareissa, jotka monesti alkavat sillä, kun joku kuolee.

Suosittelen kirjaa kyllä laajasti kaikille. Annan kirjalle neljä tähteä.

2 kommenttia:

  1. Olen lukenut Pakkaselta muistaakseni vain yhden dekkarin, sen nimi oli Helle. Pitäisi joskus lukea lisää. Muistan kyllä, että ihmettelin pitkään, alkaako tässä tapahtua jotain. Hyvä ettei hänen dekkareissaan ole raakuutta, olen aika väsynyt sellaiseen. Joku toinen Pakkasen kirja minulla taitaa ollakin jossain, ehkä sen voisi lukea jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea. Sellaista hyväntuulistä jännitystä kyseessä. Mielenkiintoinen tapa tutustua ensin hahmoihin ja vasta sitten tapahtuu jotain.

      Poista

Jätähän rohkeasti kommenttisi, ideasi tai muu viestisi.
Yritän vastata kaikkiin kommentteihin.