Camilla Grebe: Varjokuvat

 

Camilla Grebe: Varjokuvat, ilmestyi äänikirjana 10.8.2020. Gummerusuksen kustantamana. Äänikirjan pituus on reilu 12 tuntia ja lukijana toimii Karolina Kudjoi. Hänen ääntään on miellyttävä kuunnella. Tämä kirja palkittiin juuri pohjoismaisella Lasiavain-palkinnolla. Kyseinen dekkaripalkinto on harvoin matkannut Suomeen. Kirjaa on ehditty lukea jo monissa blogeissa, koska se ilmestyi painettuna ja e-kirjana jo heinäkuussa. Sitä on kovasti kehuttu ja odotin innolla, että pääsen kuuntelemaan tämän.

Ensin ollaan 1940-luvulla, jossa naispoliiseja ei juuri ole ja he ovat lähinnä konekirjoittajia.

Kirjassa on neljä aikajaksoa. Sitten mennään 1970-luvulle, kun nuori naispoliisi yrittää tutkia tapausta, joka tuntuu olevan toistoa 1940-luvulla tapahtuneeseen juttuun. Siihenkään aikaan ei kuitenkaan naispoliisien asema ole häävi, vaan hän saa jatkuvasti kuulla vähättelyä ja arvostelua. Tämä teema jatkuukin koko kirjan läpi.

1985 päästään kuitenkin jo aiemmista tuttuun Hannen matkaan. Hän on juuri aloittanut profiloijana poliisissa ja taas törmätään aiempien kaltaiseen tapaukseen. Myös Hannen työssä on mutkia ja hänkin kokee vähättelyä. Varsinkaan, kun hän ei ole kouluttautunut poliisiksi.

Viimeisenä kirjassa ollaan nykypäivässä 2019 ja seurataan Malinia, joka myös on tuttu Greben edellisistä kirjoista. Todella mukavaa, kun näin kierrätetään samoja, tuttuja henkilöitä kirjasta toiseen, kuitenkin tavallisuudesta poikkeavalla tavalla. Malinilla on pieni lapsi ja hänkin joutuu taistelemaan töissä pitääkseen asemansa. Asiaa ei auta, että pomo on nainen. Päinvastoin. Hän kertoo omaa esimerkkiään, kuinka ei ole joutunut olemaan koskaan pois töistä pienten lasten takia...

Nyt täytyy sanoa, että olen hieman pettynyt tähän kirjaan. Odotukseni olivat korkealla. Kirjassa minusta alleviivataan liikaa naisten huonoa asemaa poliisissa. Tällainen liiallinen politikointi alkoi hieman ärsyttämään. Toisaalta vahemmat kertomusjaksot olivat minusta liian pitkiä. Meinasin niihin jopa kyllästyä. Uudemmista tarinoista olisi taasen voinut ammentaa enemmän. Tämä on vain mielipideasia, mutta en yleensä pidä historiallisista dekkareista. Toisaalta mietin kirjaa kuunellessa, että olisiko aikatasoja voinut vuorotella, kuten monesti on ollut tapana?

Kirja on kuitenkin taitavasti kirjoitettu ja sen eteen on tehty paljon työtä. Kaikenkaikkiaan kirja oli aivan viihdyttävä. Ehkä tosiaan odotuksia oli vain liikaa, kun aiemmat ovat olleet niin hyviä....

Suosittelen kirjaa kaikille jännityyksen ystäville ja annan kirjalle neljä tähteä.