Antti Hyyrynen: Viimeinen Atlantis. Innostuin Tulvan jälkeen dystopiasta ja sitten oli kuuntelulistalla tämä vähän vastaava. Kirjailija itse lukee äänikirjan ja sen pituus on noin 10 tuntia.
"Vetävä tarina kahdesta pakolaisesta lähitulevaisuuden luhistuvassa maailmassa.
Tobeas Seinur katsoo lentokoneen ikkunasta, kuinka Tokion valot hukkuvat monsuunisateisiin hänen takanaan. Kesken mannertenvälisen lennon tietoliikenneyhteydet katkeavat ja lentokone muuttaa reittiään. Leviää huhu, että Skandinavian maat sekä Suomi ja Venäjä olisivat sulkeneet ilmatilansa. Alkaa pakomatka kaaokseen syöksyvässä maailmassa. Löytääkö Tobeas enää tietään Suomeen, isänsä maahan?"
Kirjan alussa on paljon dialogia ennen kuin päästään varsinaiseen asiaan. En millään jaksaisi odottaa, että päästään tuossa esittelyssä kerrottuun tilanteeseen. Kirjaa kesti yli kaksi tuntia ennenkuin päästään edes lentokoneeseen. Muutenkin en koe tätä kirjaa dystopiana, lähinnä seikkailuna Euroopassa, joka ei ole enää entisensä.
Loppujen lopuksi en jaksanut kuunnella kirjaa lainkaan loppuun, vain pätkiä siltä täältä.
Auts. Olen tätä varovaisesti harkinnut, kun dystopiat ei ole ollenkaan mun juttuni. Jokin vaan kiehtoo juonessa ja positiivisia bloggauksia on näkynyt. Nyt kun kirjoitit ensin, ettei ole niin dystooppinen, ajattelin että hyvä, mutta sitten kun olikin mennyt harppimiseksi, niin eihän sekään hyvä mainos ole... hmmm?
VastaaPoistaNo joo, eihän tämä hyvä mainos ole...
VastaaPoistaMutta kirja ei ole minun tyylinen. Olisin tarvinnut enemmän jännitystä...
Kannattaa antaa tälle kirjalle mahdollisuus!