Robin Cook: Kooma

Robin Cook: Kooma. Julkaistu englanniksi 1977 ja suomennettu 1978. 

En olekaan vähään aikaan lukenut Cookin kirjoja. Nyt kun löysin se uudestaan kirjalistaltani, ne muistuivatkin mieleen todella hyvin- ja päätin lisätä ne pikapuolin lukulistalleni. Ensimmäisenä on vuorossa Kooma. Kirjan nimi on hyvin kuvaava, sillä siinä tutkitaan juurikin koomaan vaipuneita potilaita.

Viime aikoina Gummerus on julkaissut Cookin kirjoja, mutta jostain syystä nitä ei ole suomennettu vuoden 2016 jälkeen, jolloin Narkoosi julkaistiin. Cook on sen jälkeen kirjoittanut ainakin kolme kirjaa. Muun muassa Pandemic -nimisen kirjan, jossa Jack Stapleton tutkii virusta! Voi kumpa näitäkin saataisiin lisää suomennettuna!

Kirjan alussa Susan Wheeler aloittaa vuosikurssinsa ainoana naisena työharjoittelun kahden luentovuoden jälkeen. Susan tutustuu lääkärin roolissaan polvileikkaukseen menossa olevaan mieheen ja saa tuntea hetken olevansa myös nainen valkoisesta takista huolimatta. Susan huomaa, että kaksi nuorta tervettä ihmistä vajoaa koomaan tavanomaisen leikkauksen jälkeen. Hän samaistuu potilaisiin ja alkaa epäillä jotain outoa. Nuorena ja kokemattomana hän törmää heti vastustukseen kokeinen kollegoiden keskellä!

Kirjan tunnelma on mielenkiintoinen. Siinä kuvataan lääkärin työskentelytapoja monipuolisesti ja tokihan sitten tulee monia ylesityksiä, mm. kirurgien äkkipikaisuudesta tai yleisesti naisista. Huomaa kyllä, että kirja on peräisin 1970-luvulta. Mutta jännitystä ja toimintaa kyllä riittää loppuun saakka!

Suosittelen lämpimästi kirjaa kaikille jännityksen ystäville. Pian jatkan edelleen Cookin kirjojen parissa. Annan tälle kirjalle neljä ja puoli tähteä!

Kelly Erin: Kiviäidit

Kelly Erin: Kiviäidit, ilmestyi äänikirjana 1.4.2020. Kiitokset kustantajalle arvostelukappaleesta. Äänikirjan lukijana toimii Krista Putkonen-Örn ja julkaisija on Gummerus.  Kristan ääni on miellyttävää kuunnella ja lukemisessa on sopivasti eläytymistä.

"Huikea psykologinen trilleri menneisyyden salaisuuksista.

Marianne kasvoi vanhan mielisairaalan varjossa, joka vainoaa häntä yhä öisissä painajaisissa. Hän oli 17-vuotias lähtiessään pakoon kaupunkia, perhettään, poikaystäväänsä Jesseä -ja ruumista, jonka he hautasivat. 30 vuotta myöhemmin Mariannen on pakko palata, ja hän tuntee heti menneisyyden kuristavan otteen. Yhä katkera Jesse uhkaa viimein paljastaa totuuden.

Marianne tekisi mitä vain vaaliakseen rakentamaansa elämää ja tytärtään, jonka ei halua koskaan kuulevan menneisyydestään. Mutta Marianne ei tiedä koko tarinaa - eikä hän ole ainoa, joka olisi valmis vaikka tappamaan varjellakseen salaisuuksiaan.

Erin Kelly (s. 1976) on Lontoossa syntynyt kirjailija ja toimittaja, joka tunnetaan ennen muuta taitavista psykologisista trillereistään. Jo hänen esikoisromaaninsa The Poison Tree oli menestys, mutta yksin Britanniassa jo miltei puoli miljoonaa kappaletta myynyt Älä jää pimeään nosti Kellyn psykologisen trillerin kärkikaartiin."

Kuuntelin edellisen Erinin kirjan (Älä jää pimeään) marraskuussa ja pidin siitä kovasti ja annoin neljä tähteä kirjalle. Se on trilleri pariskunnasta, joka pyrkii seuraamaan jokaisen auringonpimennyksen maailmassa paikanpäällä. Aikoinaan jotain tapahtuu ja se seuraa heitä. Kirjassa on kiinnostavia juonenkäänteitä, jotka pitivät otteessaan.

Kiviäidit alkaa, kun Mariannen mies, Sam haluaa yllättää vaimonsa, joka hoitaa sairasta äitiään. Hän on yllätykseksi ostanut asunnon paikasta joka onkin liian läheinen Mariannelle ja tuo kauhut mieleen. Hän on tehnyt jotain entisen poikaystävänsä kanssa ja tapaukseen liittyy kongressiedustaja, jota tapaamaan Marianne myös kiirehtii. Mariannen elämää olisi kiva seurata enemmänkin, ja hänen tarinansa jää kutkuttavaan paikkaan ennen seuraavaa osaa.

Toisessa osassa mennään menneisyyteen, johon aikaisemminkin on viitattu. Aloitetaan siitä, kuinka Marianne ja Jesse kohtaavat. Miten sitten tilanteet etenevätkin kriittiseksi! Kolmannessa osassa mennään vielä reilusti ajassa taaksepäin Helenen nuoruuteen ja tässä edetään siihen, mitä Helenelle tapahtuikaan... Helen elämää seurataankin kirjassa enemmän, hyppien vuosien yli. Tämä vaatii vähän tarkkuutta, kun täytyy mielessä kelata, että mikäs olikaan mikä vuosi.

Helenen tie korkeaan asemaansa ei ole todellakaan helppo. Hän varttuu hyvin vanhoollisella seudulla, jossa heräävän kukoistuksen kanssa eläminen ei oikeen suju perheen haluamalla tavalla. Asiat johtavat toiseen ja Helenen elämä muuttuu peruuttamattomasti. Nokkelasti hän löytään tiensä ja saa elämäänsä uuden suunnan.

Kirja on mukavaa kuunneltavaa. Ainoa asia, mikä minulla tökki oli se, että jouduin kuuntelemaan kirjan normaalinopeudella. Se tuntui varmaan sen takia vähän hidastempoiselta. Viihdyin hyvin kirjan parissa ja suosittelen lämpimästi jännityskirjallisuuden ystäville. Annan kirjalla neljä+ tähteä.

Antti Hyyrynen: Viimeinen Atlantis

Antti Hyyrynen: Viimeinen Atlantis. Innostuin Tulvan jälkeen dystopiasta ja sitten oli kuuntelulistalla tämä vähän vastaava. Kirjailija itse lukee äänikirjan ja sen pituus on noin 10 tuntia.

"Vetävä tarina kahdesta pakolaisesta lähitulevaisuuden luhistuvassa maailmassa.

Tobeas Seinur katsoo lentokoneen ikkunasta, kuinka Tokion valot hukkuvat monsuunisateisiin hänen takanaan. Kesken mannertenvälisen lennon tietoliikenneyhteydet katkeavat ja lentokone muuttaa reittiään. Leviää huhu, että Skandinavian maat sekä Suomi ja Venäjä olisivat sulkeneet ilmatilansa. Alkaa pakomatka kaaokseen syöksyvässä maailmassa. Löytääkö Tobeas enää tietään Suomeen, isänsä maahan?"

Kirjan alussa on paljon dialogia ennen kuin päästään varsinaiseen asiaan. En millään jaksaisi odottaa, että päästään tuossa esittelyssä kerrottuun tilanteeseen. Kirjaa kesti yli kaksi tuntia ennenkuin päästään edes lentokoneeseen. Muutenkin en koe tätä kirjaa dystopiana, lähinnä seikkailuna Euroopassa, joka ei ole enää entisensä.

Loppujen lopuksi en jaksanut kuunnella kirjaa lainkaan loppuun, vain pätkiä siltä täältä.

Karin Slaughter: Viimeinen leski

Karin Slaughter: Viimeinen leski ilmestyi painettuna 25.2. ja 4.4. on ilmestynyt myös äänikirjana. Tässä kirjassa pääsevät taas seikkailemaan Sara Linton ja Will Trent. Odotin kirjaa innolla! Lukijana toimii Sanna Majuri ja äänkirjan pituus on noin 19 tuntia! :o

"Kuumana kesäpäivänä Atlantassa räjähtää pommi - alueella, jossa sijaitsevat Emoryn yliopisto, kaksi isoa sairaalaa, CDC ja FBI:n päämaja. Sara Linton ja Will Trent ryntäävät paikalle kesken perhepäivällisen. Pian he ovat keskellä karmivaa salaliittoa, joka uhkaa tuhansien viattomien henkeä. Kun hyökkääjät sieppaavat Saran, Will ei enää kaihda keinoja tuhotakseen vihollisen ja saadakseen Saran takaisin - elävänä..."

Will loukkaantuu ja joutuu ensiapuun, Sara siepataan. Asetelmat ovat mitä jännittävimmät heti alkunnasa! Amandalla ja Faithilla on täysi työ selvittää asiaa, johon liittyy kaapattu virustutkija sekä pommiräjäytykset. Kirja etenee sujuvasti ja yllättävästi jaksan kuunnella pitkää kirjaa! Tunnelma vain tiivistyy tiivistymistään ja loppuhuipennusta saa innolla odottaa. Vaikka kirja on pitkä, se ei missään vaiheessa tunnu pitkästyttävältä.

Tuntui mukavalta päästä taas Wilin ja Saran seuraan, vaikka suurimman osan ajasta he erillään olivatkin. Slaughter kyllä osaa kertoa heistä vetävästi ja he tuntuvat kuin vanhalta perhetutulta. Tämä kirja on taattua sarjan laatua. En niinkään ole innostunut tämän sarjan ulkopuolisista kirjoista. 

Tämä kirja on kohtuullisen rankka, mutta suosittelen Slaughterin kirjojen ystäville. Annan kirjalle neljä tähteä.

Palmusunnuntain lukumaraton

Pääsiäisen lukumaratonia isännöi Kirjaimia -blogin Laura. Ja Palmusunnuntain maratonia isännöin Iltatähden syttyessä -blogi.

Päätähtäin minulla on pääsiäisenä, mutta kokeilen osallistua jo tähän aikaisempaankin. Lukulistani näkyy tässä osoitteessa. Luen kaikki kirjani kuuntelemalla äänikirjoja. Minulla on tälläkin hetkellä käytössä kuukausimaksullinen äänikirjapalvelu.

Ensimmäisen kuunteluvuorossa on Karin Slaughterin Viimeinen leski, joka ilmestyi äänikirjana tänään.

Sunnuntaina 5.4. jatkoin Viimeisen lesken kuuntelemista alkaen kello 11:30, kun lähdin autolla kauppaan. Matkalla kuuntelin kirjaa noin puoli tuntia.

Klo 15:50 jatkoin kirjaa tunnin verran.

Illalla ja maanantai-aamuna kuuntelin samaa kirjaa vielä kolmen tunnin ajan. Klo 11:30 maraton päättyy.

Eli saldo on yhteensä 4,5 tuntia kirjaa: Karin Slaughter: Viimeinen leski.

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen

Kassandra Montag: Tulvan jälkeen ilmestyi e-kirjana 25.2. ja äänikirjana se ilmestyi 27.3. Lukijana siinä toimii Pihla Pohjolainen. Kirjan julkaisija on HarperCollins Nordic. Innostuneena Virus-äänikirjasarjasta päätin ottaa tämän dystopian lukulistalleni ja odatin innolla sen kuuntelemista. Kirjan tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen, kun maapallolla on vedenpinnan nousun jäljellä asutusta vain korkeimmilla vuorenhuipuillaan.

Kirja alkaa tilanteesta, kun tulva on jo ollut vuosia maan päällä. Myra seilaa vesillä nuoren tyttären, Pearlin kanssa ja yrittää selvitä jokapäiväisestä ruuan ja juoman hankinnasta. Myra kalastaa ja Pearl keräilee käärmeitä. Samalla Myra etsii aikaisemmin kadonnutta vanhempaa tytärtään. Tarinan edetessä seurataan myös takaumia aikaisimmin tapahtuneista asiosta, mm. ajasta ennen tulvaa, tyttären syntymästä ja vanhemman tyttären katoamisesta.

Kirja on sujuvaa kuunneltavaa, ja kohtuullisen jännittävä. Lähinnä veraisin kirjaa Jules Vernen kirjoihin. Kirjassa seikkaillana merellä, jossa rosvous on arkipäivää ja selviytyminen vaatii monenlaisia taitoja. Ihmisä uhkaa puute ja kaikkea täytyy hyvin suunnitella ja itse rakentaa. Myran tähtäimessä on vanhemman tyttärensä löytäminen ja hän uhraa sen puolesta lähes kaiken muun.

Kirjan loppuratkaisu on kohtuullisen miellyttävä, eli liian sokerinen. Viihdyin kirjan kuuntelemisen parissa ja suosittelen sitä jännityksen tai seikkailun ystäville. Tämähän ei ole dekkari. Annan kirjalle neljä- tähteä.